| Kuusikymmentkaksi |
|
sinä
käskit heidät peremmälle
paikkaan vihonviimeiseen
sinä vastaan kuusikymmentäkaksi
lasta, naista ja vanhusta
ei kuulu enää huuto
ei lasten itku
äitien anelu
vanhusten vaikerrus
sinä elät kuolemanpelossa
se on varmaa
että palat helvetintulessa
vain veriläikät kattolaudoissa
kertovat jälkipolville
muistuttavat siitä oikeudesta
jota sinä toteutit
oikeudesta langettaa
ja panna täytäntöön
kuusikymmentäkaksi
kuolemanrangaistusta
sinä elät kuolemanpelossa
se on varmaa
että palat helvetintulessa
toivottavasti sinua varten
on olemassa oikeus
tuomioistuin, joka lopettaa
maallisen vaelluksesi
sillä sinua odottaa
palkkio työstäsi
pätsi tulikuuma
ikuinen kärsimys
sinä elät kuolemanpelossa
se on varmaa
että palat helvetintulessa
sinä elät kuolemanpelossa
se on varmaa
että palat helvetintulessa
|
| |
|
